Riina Katajavuori: Lahjat: ****

Takakansi: Yli kolmekymppisenä Tuulia huomaa olevansa kahden lapsen äiti ja kaiken lisäksi kotiäiti, joka on saanut kehityspsykologisen herätyksen: lapsen on hyvä olla kotihoidossa 3-vuotiaaksi asti. Mutta millaisen äidin hoidossa? Millainen äiti tuulia on? Se selviää vain kokeilemalla, ja ottamalla oppia naapuruston viisaista naisista. Lasten puhe ja kysymykset täyttävät päivät ja vaimenevat vasta myöhään illalla, kuin etääntyvän moottoriveneen prutkutus hiljaisella järvellä. Koskaan aiemmin Tuulia ei ole tuntenut itseään ja ratkaisujaan näin poliittisiksi. Hoitovapaalla hän kohtaa myös uudella tavalla ympäröivän yhteiskunnan ja oman uratietoisuutensa. Kuin varkain Tuulia kaivaa tutkijan työpaperit esiin heti kun päiväaika koittaa.

Oma arvio: Sopivan lyhyitä kappaleita kiireisen kotiäidin luettavaksi. Kiva kirjoitustyyli. Aihepiiri on itsellekin ajankohtainen, joten oli mukava lukea jonkun muun ”kokemuksia”.


Ben Elton: Vauvahorkka: **

Takakansi: Lucy haluaa lapsen. Jos niin ei tapahdu, hän haluaisi ainakin kyetä kävelemään kadulla lastenvaunujen ohi purskahtamatta itkuun. Hänen miehensä Sam haluaa kirjoittaa hittielokuvan. Jos niin ei tapahdu, hän haluaisi ainakin saada lapsen. Lasta ei kuitenkaan hankita hetkessä, eikä hittielokuvaa kirjoiteta ilman sykähdyttävää tarinaa. Ystävän neuvosta he alkavat molemmat pitää omaa päiväkirjaa. Lucyn kuukautisia kirjoittaminen ei pysäytä. Vietettyään tarpeeksi monta iltaa oman päiväkirjan ääressä Sam saa idean, kuinka hän voisi muuttaa oman haaveensa todeksi. Vauvahorkka on surullisen hauska romaani lapsettomuudesta ja viihdeteollisuudesta.

Oma arvio: Periaatteessa ihan ok kirja. Kyllä tämän juuri ja juuri jaksoi lukea. En pitänyt suomennuksesta: englanninkieli paistoi todella selvästi läpi. Aihepiiri on kyllä mielenkiintoinen, mutta tämä kirja ei tarjonnut mitään uutta aikaisemmin lukemiini kertomuksiin nähden. Hömppää, jota voi lukea paremman puutteessa.